Puutarhamatka Tanskaan tuotti tämän pihdan. Näin sen siellä eräässä yksityispihassa, ihastuin niin, että kotiin päästyä ostin pienen alun, kun olin Vuorelan puutarhassa. Kuinka silmäni osuikin siihen. Alku vuodet se kärsi ainakin talvista, kerrankin pakkanen meinasi viedä. Nyt kun 19-vuotta on kulunut se voi tosi hyvin. Käpyjä joka vuosi ei ole näin paljon, mutta aina jokunen, kaunis, eikö vaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kevät 2018
Lumet on häipynyt, aurinko lämmittää, kaipuu pihatöihin on vallannut mielen. Monen harmin jälkeen voin hyvillä mielin aloittaa pihahommat. L...
-
Joskus ihailin leikattuja pensaita ulkomaan reissullani. Aloin miettimään mitä pensaita voisi muotoilla samalla tavalla, luin jostain, että ...
-
Vuoden 2013 pitsiviikon avajaisista. Mirkun Flikat tanssivat "kuudenparinuttia". Opiston näyttelystä Tein pitsiliinan n...
-
Niin jo odottelen kevättä ja pääsen kuopsuttamaan pihamaalle. Saa vielä odotella. Joten kulutan aikaani pitsin ja saven parissa. Punasav...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti